Lämmittelynä huomiseen, ja osin kaappien siivoilun seurauksena löytyneenä, katselin puoli-bollywood-leffan Hilpeys ja ennakkoluulo (Bride and Prejudice) -leffan vuodelta 2004. Elokuvan on tehnyt Gurinder Chandra, jonka tunnetumpi tekele on Parempi kuin Beckham, joka oli hauska revittely.
Elokuva ei ole niin hyvä eikä hauska kuin Parempi kuin Beckham, parasta leffassa on pääosan näyttelijätär, Aishwarya Rai, jonka tunnistin vasta sen jälkeen, kun olin monta kertaa ajatellut, että kuinka kaunis nainen onkaan.
Leffan juoni noudattelee Jane Austenin Ylpeys ja ennakkoluulo -romaania sen verran, että myös elokuvassa on perhe, jonka tyttäret (neljä) pitäisi saada naimisiin. Pelastajaksi saapuu intialainen, Amerikassa asuva Balraj, joka tulee Intiaan sisarensa ja parhaan ystävänsä William Darcyn kanssa. Perheen vanhin tytär, Jaya, olisi sopiva Balrajin vaimoksi, herra Darcy sopisi Lalitalle (Rai). Ystävykset ja sisarukset lähtevät Goaan viettämään aikaa ja Lalita huomaa, miten kovin ärsyttävä mies herra Darcy on.
Naimasuunnitelmat vaarantuvat, kun Balraj ja Darcy lähtevät koteihinsa ja tyttäret jäävät Intiaan. Onneksi Eurooppa ja Amerikka kutsuvat ja Lalitan ystävättären häissä heillä on tilaisuus nähdä toisensa.
Elokuvassa viihdytään häissä ja musiikkivideoissa, parasta Rain jälkeen leffassa oli tämä laulu, jossa kaikilla on hauskaa. Osa lauluista oli sekoitusta bollywoodista ja länsimaisesta hiphop-tiesmistä-virityksistä ja kelasin ne ohitse. Juonessa Lalita ja Darcy kokevat kaikenlaisia esteitä, esimerkiksi Darcyn tyttöystävän, jonka Darcyn äiti raahaa paikalle. Onneksi leffan lopussa päästään viettämään taas häitä.
Arvio: vähän sitä-sun-tätä, ideana hauska ja ehkä vähän ironinenkin, mutta ei silti oikein toimiva. Katsottava leffa, mutta ei millään jättiläinen missään suhteessa.
Kenelle? Sellaiselle, joka haluaa varovaisen annoksen bollywoodia, mutta kuitenkin brittiläisen tarinan ja amerikkalaisen muodon tarinalle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti