MARI A:N KIRJABLOGI

Kirjablogissani kirjoitan lukukokemuksistani, lukemistani kirjoista ja niistä kirjoista, jotka haluaisin lukea. Välillä myös kirjoitan ja kuvaan jotain muuta elämästäni.

Viestit kulkevat osoitteeseen mariankirjablogi@yahoo.fi

perjantai 15. huhtikuuta 2011

Day 15 – Favourite male character

Nyt on taas pakko hypätä elokuvien maailmaan, sillä täytyy tunnustaa, että en ole koskaan miettinyt kirjoista suosikkihahmoja, sen sijaan elokuvista suosikkihahmoja jää mieleen paremmin.

Yksi lempileffoistani on Kabhi Alvida Naa Kehna, jonka nimi kääntyy enkuksi Never Say Goodbye juurikin sen takia, että siinä on paitsi suosikkinäyttelijäni (SRK, jos et tiennyt aiemmin) myös yksi suosikkihahmoista: Dev. Leffassa muuten on aika liuta muitakin tähtinäyttelijöitä: Bachchanin isä-Amirabh ja poika-Abhishek; Rani Mukherjee ja Preity Zinta (ks. aakkoseni) unohtamatta Kirron Kheriä, joka näyttelee Devin äitiä.



Elokuvassa Dev on lahjakas jalkapalloilija, joka on mennyt naimisiin ystävänsä, Rhean (Zinta) kanssa. Dev kohtaa Mayan (Mukherjii) päivänä, jolloin Maya on menossa naimisiin. Dev antaa elämänohjeita Mayalle ja lähtiessään Mayan vierestä Dev katselee liian monta kertaa taaksepäin.  




Kuten Maya penkiltään vinkkaa, koskaan ei pidä sanoa hyvästi, sillä voi olla, että sitä tapaa toisen vielä joskus. Maya ja Dev törmäävät toisiinsa hassulla tavalla, eivätkä tosiaankaan tulee juttuun: sairaalan viereiset sängyt eivät ole ne parhaat paikat jälleennäkemiseen. Varsinkin siksi, että Devistä on tullut kitkeränkatkera entinen jalkapallolupaus ja hän kituuttaa jalisvalmentajana sillä aikaa kun hänen vaimonsa porskuttaa naistenlehden keulassa. Dev ei tule toimeen kenenkään muunkaan kanssa, sillä ylimielisestä urheilijasta, jolle elämässä kaikki on mahdollista, on tullut elämän katkeroittama elämäntapavalittaja.




Koska sekä Devin että Mayan avioliitot tuntuvat olevan kariutumassa, he päättävät ystävystyä, ja miettiä, miten saisivat avioliittonsa kukoistamaan taas. Ystävystyttyään he kuitenkin huomaavat, että toisen kanssa onkin hyvä olla, ja minun suosikkihahmoni, Dev, löytää hymynsä ja elämänilonsa takaisin. Tässä laulussa kuvataan rakastumisen hetkeä parhaiten ikinään.


Koska molemmat ovat naimisissa tahoillaan, Devin ja Mayan rakkaus on tietenkin kiellettyä, ja siksi se on paitsi kiihkeää myös raastavaa. Vaikka toisen kanssa elämä onkin tämän laulun kaltaista, täytyy elämän realiteetit kohdata. Heti intermissionin jälkeen. 



Koska bollywoodin elokuvassa avioliiton ulkopuoliset suhteet eivät ole suosittuja aiheita, niin tässä elokuvassa moraalinen ratkaisu on sellainen, että Dev ja Maya lähtevät erilleen, sekä omista avioliitoistaan että toisistaan. Vasta kun entiset puolisot ovat löytäneet onnensa, voivat Dev ja Maya myös palata yhteen.

Mutta lempihahmoon palatakseni. Dev on sellainen siksi, koska on niin ärsyttävä: jatkuvasti pahantuulinen, kärttyisä, laukoo toisille inhottavuuksia niin paljon, että niistä tulee oikeastaan taiteenlaji itsessään. Ja kuitenkin rakkaudessaan Dev on niin kiihkeä ja omistava, sellainen kuin miehen kuuluu ollakin (lähinnä fiktiossa, todellisuudessa tällainen mies olisi lähinnä vain sitä itseään: ärsyttävä). Niin kuin Kaunotar tekee Hirviöstä prinssinsä, niin myös Maya rakkaudellaan sulattaa hirviömiehestä rakastavan miehen. Tämä toimii fiktiossa, elävässä elämässä ne hirviömiehet tuppaavat olemaan loppuun asti samanlaisia hirviöitä, rakasti niitä sitten prinsessa tai joku muu. 

Huomennakin viivähdän vielä elokuvien parissa, mutta lempinaishahmoni löyty aivan toisesta elokuvasta.  

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti