MARI A:N KIRJABLOGI

Kirjablogissani kirjoitan lukukokemuksistani, lukemistani kirjoista ja niistä kirjoista, jotka haluaisin lukea. Välillä myös kirjoitan ja kuvaan jotain muuta elämästäni.

Viestit kulkevat osoitteeseen mariankirjablogi@yahoo.fi

perjantai 14. syyskuuta 2012

Heli Slunga: Orjan kirja



Heli Slungan Orjan kirja (2012, WSOY) sattui silmiini ja lähti luettavaksi aivan sattumalta. Onhan tässä hieman provosoiva kansi, että ei tätä teosta aivan voi olla huomaamattakaan. Sisältö oli kuitenkin myös muuta kuin mitä voisi päätellä kannen perusteella. Tai olihan kirjan sisältö myös sitä, mitä kansikuvassa luvataan, mutta paljon muutakin!

Myönnän, luen (liian) vähän runoja, mutta sitten kun luen, ylllätyn aina iloisesti. Onkohan runoilla korkeampi kynnys päästä julkaistuksi, sillä niin monesti uuden proosakirjailijan / romaanin löytymisen jälkeen olen pettynyt, mutta aika harvoin (itselleni) uuden runoilijan / runoteoksen myötä joudun pettymään. Koska vaikka luen runoja harvoin, valitsen lukemani runoteokset aivan satunnaisesti. 

Heli Slunga on syntynyt 1980 ja julkaissut kaksi muutakin runoteosta: Varjomadonna (2009) ja Jumala ei soita enää tänne (2008). Täytyy jossain vaiheessa tutustua muihinkin teoksiin ehdottomasti. 

Orjan kirja vakuutti minut hyvyydestään ja myös siitä, että runoja kannattaa lukea. Vaikka ensimmäiset runot saivatkin minut miettimään, että pitäisikö tässä teoksessa olla yläikäraja ja siinä oli ehdottomasti tarpeeksi (liikaa?) sellaisia sanoja kuin masturbaatio, hiki, lika, liima, sylki, Che Guevara jne., aika pian runoissa palattiin ns. maanpinnalle ja keski-ikäistyvänkin naisen kieleen mukavammille alueille. Se tapahtuu Pariisissa: 

keskellä Pariisia, tunget
kalleimman konditorian tuulihattua suuhusi, ja 
Pam!                seisotkin hillasuolla 
neljäntuulenlakki aivokuorellasi

Photo: jaiks! se on syksy!


Runoissa tästä eteenpäin yhdistyykin sopivassa, joskus aika yllättävässä, suhteessa banaalit sanat ja hetket maanläheiseen ja lappiseen maisemaan. Runoissa on monta eri teemaa ja aihetta, ja jos jossain liikutaankin kovasti halausten ja eritteiden maailmassa, niin sitten palataan taas ns. normaaliin elämänmenooon. Runo Palveluammatti miellyttää ja ärsyttää jokaista, joka on tehnyt orjan(?) työtä missä tahansa asiakapalvelussa, ja sitten taas laajemmin runo kertoo maailmanmenosta: jokainen on korvattavissa, kun vain löytyy kuulakärkikynä, jolla sinun nimesi viivataan yli.

Slunga ottaa esiin Kantelettaren, josta poimii naimisiin menneen naisen runon ja vastaa siihen: Aviomiehelle tms. -runollaan. 

Voidaanko yksin minua syyttää mieliteostasi:
huushollaajan sijasta otit luksushuoran
vaikka olit köyhä mies, eikä sinulla ollut varaa
vaimon lisäksi kokkiin, lastenhoitajaan, siivoojaan
ja puutarhuriin. Hädin tuskin kampauksiin!
Miten ahne voi köyhä mies olla?

Välillä mennään paitsi kansanrunojen myös vanhojen lorujen mukaan, hieman muuttaen: 

körökörö kirkkoon, pirihuoran penkkiin

ja välillä taas runoissa ollaan kovan kielenkäytön takana kuitenkin varsin eksyneitä, pieniä ja rakkaudennälkäisiä: 

Hämärtyvässä illassa, näyteikkunoiden ja katulamppujen katkussa
tuijotan vastaantulevia, mietin, voisiko tuosta
muovikassia kantavasta, tuosta popliinitakkisesta, 
tai tuosta, joka ulkoiluttaa pientä koiraa, 
olla mieheksi johon voisin takertua
imukupeilla ja koukuilla, kynsillä ja huulilla
vai katsoisiko hänkin liikaa pornoa, 
unohtaisi suudella ennen töihin lähtöä - -  

Herkkyys ja kovuus sekoittuvat runoissa, samoin kuin maailmannaiseus ja omat juuret. 

Runoissa on raakoja sanoja, pehmeitä ajatuksia, huumoria ja vakavuutta. Ihan kaikkea oikein sopivalla tavalla, niin että tätä oli nautinto lukea. 

Suosittelen syksynkin hetkiin! 

Aiemmin lukeneita: 

Leena Lumi ja Noora.

Heli Slungan hienot omat sivut.

Photo: saaristolaiselämää





4 kommenttia:

  1. Heli on raju, hellä, karhea, antava, kieltävä, röyhekä, nöyrä, alistuja, orja...mitä ikinä nainen Lapista keksiikään olla.

    Minä toivon joskus, että voisi olla blogi K16, mutta en minä siihen pysty, kun haluan kuitenkin tehdä myös lasten- ja nuortenkirjoja etc.

    Miten sattuikaan: Lähdin Lumissa viikonlopulle helin runon tahtiin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heli Slunga on kaikkea tuota =)

      Itse ajattelin, että tuollainen uhoaminen olisi vähän sitä K16-osastoa ;D, mutta hyvä, että runoissa oli muutakin.

      Poista
  2. Kuulostaa todella mielenkiintoiselta runokirjalta! Itse luin äskettäin ensimmäisen runokokoelman, ja sen modernista sävystä johtuen se ei kyllä oikein säväyttänyt... Yksittäisistä runoista olen pitänyt usein!

    Heli Slungan runot vaikuttavat juuri sellaisilta, joista pidän. En vain tiedä, pidän vahvoja kielikuvia ja ronskiakin kieltä sisältävistä runoista, joissa kuitenkin on jonkinlaista kauneutta.

    Kirjan kansi viehättää kyllä minua provokatiivisuudestaan huolimatta, runo-otteiden perusteella se kuvastaa hyvin kirjan sisältöä. Menee kyllä ehdottomasti lukulistalleni, joka on kyllä pitkä kuin nälkävuosi...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heli Slungan runot ovat siitä mukavia, että niissä on vähän kaikkea ja yllättäviäkin yhdistelmiä. Tykkäsin!

      Ehdottomasti lukulista-ainesta on tämä teos!

      Poista