MARI A:N KIRJABLOGI

Kirjablogissani kirjoitan lukukokemuksistani, lukemistani kirjoista ja niistä kirjoista, jotka haluaisin lukea. Välillä myös kirjoitan ja kuvaan jotain muuta elämästäni.

Viestit kulkevat osoitteeseen mariankirjablogi@yahoo.fi

sunnuntai 23. syyskuuta 2012

Womento - naiset mentoroinnilla yhteisiin tavoitteisiin


Työikäisiä vieraskielisiä naisia (15-64-vuotiaita) vuonna 2010 86 500
korkeakoulututkinnon suorittaneita (arvio) 23 000
- joista työttöminä 5 000
- joista koulutusta vastaamattomassa työssä noin 5 000
- joista koulutussa vastaavassa työssä noin 5 000
- joista kotia hoitaa noin 5 000
- koulutuksessa, eläkkeellä noin 3 000





Maahanmuuttajat eli ne ihmiset, jotka tulevat Suomeen muualta, eivät ole yhtenäinen joukko, vaan samalla tavalla kuin me valtaväestökin erittäin heterogeeninen joukko erilaisia ihmisiä, joilla on hyvin erilainen tausta, taustakoulutus ja erilaiset kyvyt sopeutua, päästä elämään kiinni uudessa kotimaassaan. 

Kirjaston uutuusluettelosta sattui käsiini kirjanen hankkeesta nimeltä Womento, jossa maahanmuuttajia autetaan rakentamaan verkostoja, jotka heiltä luonnollisesti puuttuvat uudessa maassa. Tanskasta ja Ruotsista mallia ottanut hanke pyrkii saamaan koulututetut naiset Suomen työmarkkinoille. 


Kirjasessa kerrotaan, miten mentorointi toimii, Väestöliiton sivuilla on luettavissa koko kirjanen (pdf)ja sivuilta löytyy myös tietoa siitä, miten mentorointi toimii. Ideana on siis se, että vapaaehtoisin toimin naiset oppivat työelämätietoutta, luovat kontakteja työmaailmaan ja pääsevät näin lähemmäksi mahdollista työpaikkaa. 

Kirjassa ei kerrota, millaisia tuloksia näillä keinoin saadaan aikaan, eli kuka työllistyy ja kuka ei. Uskon, että tällaisesta tiedon levittämistavasta ei voi kuitenkaan olla muuta kuin hyötyä, koska usein juuti se tieto asioista puuttuu. Omalta alaltani tiedän ainakin sen, että opettajakoulutusta järjestetään maahanmuuttajille, joilla on kotimaastaan opettajankoulutus. Sitä en osaakaan sanoa, että kuinka moni mahtaa työllistyä alalle koulutuksen jälkeenkään.  



Toivoisi, että maahanmuuttajien oma koulutus otettaisiin paremmin huomioon, ehkä Suomeenkin vielä saadaan järjestelmä, joka ottaa huomioon munkin maailman järjestämän koulutuksen ja muissa maissa saadun työkokemuksen kuin suomalaisen. Ehkä silloin oman paikan löytäminen käy kitkattomammin. 

Mutta siis Womentoon palatakseni, 
Väestöliiton sivuilta löytyy tietoa henkilölle, joka haluaisi mentoriksi ja aktoriksi:

Voit hakea aktoriksi jos:
  • olet Suomeen muuttanut, koulutettu nainen
  • osaat suomea sen verran että pystyt keskustelemaan mentorin kanssa
  • sinulla ei ole koulutustasi vastaavaa työpaikkaa
Voit hakea mentoriksi jos:
  • olet koulutettu, avarakatseinen, pitkään suomalaisessa työelämässä toiminut nainen
  • haluat ammatillisesti tukea Suomeen muuttanutta koulutettua naista


Womento-kirjasen lähdetiedoista huomasin tällaisen Jos äiti osaa maan kieltä, hän on kotonaan -Helsingin opetusviraston julkaisun, jonka pääsee myöskin netistä lukemaan. Siinä kerrotaan enemmän erilaisista maahanmuuttajanaisista. Yksi olennainen juttu tekstissä tulee esiin, nimittäin se, että on tärkeää olla kontaktissa suomenkielisten kanssa, jotta kielenoppimista tapahtuisi. Siinäkin mielessä Womento vaikuttaa hyvältä systeemiltä.


Vieraskielisen väestön määrä 
on nyt lähes 60 000, noin kymmenesosa väestöstä. Vuoden 2010 alussa näistä 
suurimmat kieliryhmät ovat venäjänkieliset (noin 13 000 henkeä), vironkieliset (7 000 henkeä) ja somalinkieliset (6 150 henkeä). Vuoden 2009 aikana 
vironkielisten määrä kasvoi yli 800 hengellä, venäjänkieliset 600 hengellä ja 
somalinkieliset 370 hengellä. Englannin-, arabian- ja kiinankielisten määrät 
kasvoivat yli 200 hengellä kukin. (Helsingin kaupungin tietokeskus 2010a.)

Yli puolet Helsinkiin vuosittain muuttavista on lähtöisin Euroopan maista (ks. 
Taulukko 2). Muuttajia tulee erityisesti Venäjältä ja Virosta, avioliiton, opintojen ja työskentelyn vuoksi. Vuonna 2008 Helsinkiin saapuneista muuttajista 
28 prosenttia oli peräisin Aasian maista ja 12 prosenttia Afrikasta. (Helsingin 
kaupungin tietokeskus 2010b).

Koulutustaustaltaan 
maahanmuuttajien joukko on polarisoitunut: mukana on paljon korkeakoulutuksen saaneita, erityisesti Euroopan maista, ja toisaalta kehitysmaista tulee 
heterogeenistä väestöä, joista osa on luku- ja kirjoitustaidottomia.

- Helsinkiin muuttaa etupäässä eurooppalaisia
- Muuttajat ovat pääasiassa lastenhankintaikäisiä.




Maahanmuutosta sinällään minulla ei ole sen kummempaa poliittista agendaa puoleen eikä toiseen. Mutta toivoisin, että maahanmuutto nähtäisiin paitsi ongelmana myös mahdollisuutena. Tai että maahanmuuttaja ei olisi enää sellainen ihmettelyn aihe, eikä maahanmuuttajan tarvitsisi omaa olemassaoloaan koko ajan puolustella. Maahanmuttokeskustelu Suomessa (miksei muuallakin maailmassa, en ole sitä seurannut, niin en osaa sanoa) on kovin negatiivista. Tänään HS kirjoittaa, miten joka viides ravintola on maahanmuuttajien. Aika usein yksityisyrittäminen onkin ainoa keino hankkia toimeentulo Suomessa, jos on maahanmuuttajataustainen. Ei voi muuta kuin ihmetellä uutisen jälkeistä keskutelua, jossa kannustuksen sijaan on epäilystä ilmassa: verot ja palkat maksamatta ja starttirahalla uusi yritys pystyyn. Totean nyt vain tähän loppuun, että monesti asioista keskustellaan ilman sen kummempaa tietoa. Kuten naistenkin osalta, myös ravintolayrittäjien parissa on monenlaista ihmistä.  


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti