MARI A:N KIRJABLOGI

Kirjablogissani kirjoitan lukukokemuksistani, lukemistani kirjoista ja niistä kirjoista, jotka haluaisin lukea. Välillä myös kirjoitan ja kuvaan jotain muuta elämästäni.

Viestit kulkevat osoitteeseen mariankirjablogi@yahoo.fi

maanantai 31. joulukuuta 2012

Vuoden 2012 loppupäätös: Ikkunat auki Eurooppaan

Make yours @ BigHugeLabs.com
Make yours @ BigHugeLabs.com

+ Kosovo (puuttuu kartalta)

Kirjavan kammarin Karoliinalta löytyy vuoden 2012 haasteeksi:

Ikkunat auki Eurooppaan


Kirjavan kammarin  haastepostaus löytyy täältä. Tarkoitus oli lukea mahdollisimman monta eurooppalaista kirjaa vuoden 2012 aikana, ja kirjat listataan maittain, seuraaviin kategorioihin (Suomi on jätetty tästä haasteesta ulkopuolelle):

 

Pohjois-Eurooppa

Pohjois-Euroopassa ihastuttivat melkeinpä kaikki kirjat. Erityisesti norjalainen Heivoll ja islantilainen Indriðason saivat miettimään, miten hienoa kirjallisuus voi olla, ja miten hieno maa kirjailijan taustalla (siis lähinnä Islannin-kuvaus oli kaunista). Tanskalainen Andersen ei jäänyt huonommaksi, vaan Turvavyöhyke nousi yhdeksi vuoden parhaimmista kirjoista, Varjoteatteri yllytti lukemaan enemmän virolaista kirjallisuutta. Hmmm... ehkäpä ensi vuonna teemailen Virossa?
 

Itä-Eurooppa
 
Oikeasti, jäi harmittamaan, miten en ehtinyt lukea tähän kaikkea, vaikka varasin oikein kirjatkin haastetta varten. Ali ja Nino oli hieno kirja, joka pääsi yllättämään sillä, että vanhakin kirja voi olla kaunista.
 

Etelä-Eurooppa

Tässäkin osa-aluueessa jäi kovasti harmittamaan nuo lukemattomat maat. Sen verran pahasti, että taidan jatkaa ainakin tammikuun saman haasteen parissa, josko vielä saisin täytettä näihin puuttuviin palasiin.
 
Kirjojen lukeminen sai tutkiman hieman maan taustaakin, ja mitä ihania merimaisemia ja rantoja mitä ihmeellisimmistä maista löytyikään! Tahtoo tuonne (Kroatia kuvissa) myös muuten kuin kirjojen sivuilla!
Länsi-Eurooppa
Keski-Eurooppa
 
Tsekkiä en vaan ehtinyt (no siis, aloitin liian myöhään), joten se jäi pikkaisen harmittamaan. Muuten olen tyytyväinen näihin maihin. Aion jatkossa lukea enemmän englanninkielistä kirjallisuutta (siis Iso-Britannia/ Irlanti) ja ehkä se Ranskakin kiinnostaa.
 
Tällä hetkellä Euroopasta olen vallannut 28 maata. Nähtäväksi jää, tuleeko maita lisää ensi vuoden puolella vai ei. Ehkä hiljaisesti jatkan tätä haastetta, tai sitten siirryn muihin haasteisiin ja maihin.
 
Ranska nostaa eläkeikää

sunnuntai 30. joulukuuta 2012

Uuden vuoden uudelleen lukua - teemalukeminen, teema I

Tulevana lukuvuonna ajattelin lukea kirjoja hieman eri tavalla kuin menneinä parina vuonna, jotka olen kirjablogiani pitänyt. Kirjan lukeminen ja siitä kirjoittaminen tuntuu välillä aika mekaaniselta hommalta ja kaipaan jotain uutta tähänkin harrastukseeni. Siispä ajattelin, että luen vähemmän uutuuskirjoja (olen törmännyt aika kehnoihin viime aikoina) ja enemmän kirjoja, jotka syystä tai toisesta kiehtovat ja kiinnostavat, ehkä myöhemmältäkin ajalta.
 
Lukuvuosi 2013 kuluu siis erilaisten teemojen parissa. Muitakin kirjoja luen, mutta pyrin aina kuukauden ajan lukemaan myös kirjoja tietysti teemasta. En ole vielä päättänyt, mitä kaikkia teemoja mukana vuoden aikana on, mutta jotain tällaista olen miettinyt:
 
+ uudelleen luettavat kirjat
+ tiettyjen kirjailijoiden teokset: Margaret Atwood, Kerstin Ekman, Henrik Tikkanen - nämä siksi, että löytyvät omasta kirjahyllystäni valmiina
+ Aasian eri maiden kirjallisuus (jatkoa Eurooppa-haasteelle)
+ kevääksi olen miettinyt teemalukemista, jossa luen kirjoja, joissa on sana kevät
+ jonkun tietyn maan kirjoja voisin lukea jossain kuussa, muistan jonkun suunnitteleen Ranskan lukemista
+ kirjallisuuspalkitut kirjat
+ kirjasarjojen kirjat, esim. Otavan kirjasto, Keltainen kirjasto
+ kirjoja kirjallisuusgenrestä, jota en tavallisesti lue (scifi/ fantasia)
 
ja kaikkea muutakin. En halua lyödä  vielä lukkoon kaikkia teemoja, sillä vuodessa on 12 kuukautta, enkä halua vielä tietää, mitä luen ensi vuoden joulukuussa.
 


Huomasin lukiessani englanninkielisiä kirjablogeja, että siellä eletään tammikuussa re-read-kuukautta. Minunkin on tehnyt pitkään mieli nakata uutuuskirjat vähäksi aikaa takavasemmalle ja palata joihinkin huippuihin kirjoihin, jotka ovat vastaan tulleet elämäni aikana. Päätin, että tammikuussa luen vanhoja suosikkejani, jotka löytyvät omasta kirjahyllystäni. 

Tässä lukuhaasteessa ei ole lukumäärää eikä aikarajaa, kuinka monta kirjaa pitäisi lukea: jos lukeminen masentaa ensimmäisen kirjan kohdalla, niin lukemisen voi keskeyttää samantien. Jos tekee mieli lukea samoja kirjoja, joita on lukenut aiempina vuosina, niin sitäkin voi harrastaa vaikka tulevat vuodet. Itse kuitenkin keskityn lukemaan uusiksi kirjoja vain tammikuun ajan, ja valitsin valmiiksi tällaiset kirjat, joita olen himoinnut lukevani uudelleen "sitten joskus".

+ Johanna Sinisalo: Sankarit (olen lukenut tämän "joskus", mutta koska luulen, että hallitsen kalevalani tällä hetkellä paremmin kuin silloin joskus, haluan lukea kirjan uudelleen)
 
+ Milan Kundera: Olemisen sietämätön keveys (olen lukenut kirjan myöskin joskus, olen ostanut sen vuonna 1997, lukee kirjan etusivulla. Muistelen, että tämä on yksi parhaimmista kirjoista ikinä: onko se vieläkin vai pilaanko muistot lukemalla kirjan uudelleen?)
 
+ Banana Yoshimoto: N.P. (ostin kirjan joku kesä taaksepäin kotiseutuni kirjaston poistoista, ja se on pitänyt lukea siitä lähtien... Olen joskus lukenut Yoshimoton kirjoja ja pidin niistä)
 
+ Virginia Woolf: Orlando (tähän kirjaan liittyy lämpimiä muistoja: olen tehnyt siitä yliopisto-opiskelujeni alkuaikoina jonkun sortin kirjoituksen, seminaarityön tms. Tykästyin kirjaan niin, että naputtelin tutkijaura haaveissa järkyttävällä innolla työtäni)
 
+ Rebecca Wells: Jumalaiset jajasiskot (muistan vieläkin sen hetken kesämökillä noin 10 vuotta sitten, kun luin kirjaa: pääsenkö samoihin fiiliksiin, vai pilaanko vanhat muistot taas...)
 
+ S.E. Hinton: Olimme kuin veljet (voih ja oih, aivan järkyttävän hyvät muistot Hintonin kirjoista ties kuinka kaukaisista ajoista lähtien, ajalta jolloin tiesin m&m-karkit vain kirjojen sivuilta...)
 
+  John Steinbeck: Ystävyyden talo (joskus pidin Steinbeckin kirjoista, pitäisinkö vieläkin...)
 
+ Ranya ElRamly: Auringon asema (no, kun äskettäin ostin tämän, niin pitäähän se lukea, jälleen kerran...)
 
+ Zadie Smith: Valkoiset hampaat (no, kun aina käyn kehumassa kirjaa, niin olisi ihan kiva muistella, miksi pidin siitä joskus niin paljon)
 
+ Enid Blyton: Viisikko aarresaarella (kannoin vähän aikaa sitten kasan viisikkoja kirjaston poistokorista kotiin, siis pakkohan nämä on katsastaa, siis lähinnä riittää tuo eka).

 














lauantai 29. joulukuuta 2012

Lyhyesti kirjoista




Richard C. Morais: Herkullinen elämä 
WSOY 2012
The hundred-foot journey
suomentanut Marja Helanen
335 sivua

Kirjan alussa kiinnostuin tästä kirjasta, jossa elettiin Mumbaissa: kirjan minäkertojan Hassan Hajinin isoisä on kaupungin dabba-wallah eli sellainen, joka vie lounasastioita työntekijöille. Intia-yhteys ei niinkään innostanut tällä kertaa, vaan isoisän ammatti, josta katsoin joskus dokumentin: järjetön systeemi, joka jotenkin kuitenkin vaikuttaa kovin järkevältä (täällä vähän lisää). Kirjassa kuitenkin kerrotaan nopeasti, miten isoisä rikastui ja muutti perheensä kanssa Eurooppaan, Lontooseen. Lontoossa elämä jatkuu jotenkuten, ja kirjan tarinakin on lennokasta: Hassan kulkee isänsä kanssa englantilaisella torilla ja ihmettelee maailmanmenoa: 

Maailma oli ehdottoman iso paikka, käsitimme äkkiä, ja todisteita riitti: miedosti savustettua strutsia Australiasta, italialaista gnocchia, mustia perunoita Andeilta, suomalaista silliä ja cajunmakkaroita


Kukapa ei pitäisi kirjasta, jossa mainitaan ruoan yhteydessä niinkin eksoottinen maa kuin Suomi! 
 
Perhe ei kuitenkaan viihdy Lontoossa, vaan löytää matkalallan hienomman paikan: Lumiére Ranskassa, jonne muuttaa ja perustaa ravintolan. 
 
Jotenkin tässä vaiheessa tarina alkoi tökkiä: perheen naapurilla  madame Mallorylla on huippuravintola vieressä, eikä hän pidä lainkaan naapureiden intialaisesta ruuasta, ravintolasta, melusta ja tuoksuista. Alkaa sota näiden kahden ravintolan välillä, kunnes Mallory huomaa perheen pojan, Hassan Hajin, taidot ja alkaa kannustaa tätä kohti ruokamaailmaa.

Kirjassa on kyse ravintoloista, yrityselämästä, ruoasta ja varmasti kunnon kulinaristille tämä kirja on kaikkei sopivin. Kirjan lopussa ollaan Pariisissa, jossa kisataan Michelin tähdistä ja pohdiskellaan kriittiseti sitä, mikä valta tähdillä on ravintolamaailmassa. 

Mutta ajatelkaa: vain 28 ravintolalla koko Ranskassa on kolme tähteä

Kirjailija Morais on syntynyt Portugalissa, varttunut Sveitsissä, asunut ympäri maailmaa ja asuu nyt Philadephiassa, USA:ssa. Samalla tavalla hänen kirjassaankin liikutaan ympäri maailmaa.  

*************




Laurent Gaudé: Hurrikaani 
Bazar 2012
ranskankielinen alkuteos Ouragan (2010)
suomentanut Maija Paavilainen
219 sivua

Gaudé on ranskalainen kirjailija (s. 1972), joten on ehkä hieman yllättävää, että hänen teoksessaan liikutaan USA:ssa, New Orleansin kaupungissa, jota lähestyy hurrikaani ja kaupungin asukkaat lähtevät pakoon kuka minnekin.  
 
Paitsi aivan kaikki eivät lähde, vaan kirjassa seurataan, mitä tapahtuu niille, jotka jäävät myrskyn kourissa vapisevan kaupungin kaduille ja taloihin:
 
Vanha nainen, itseään satavuotiaaksi kehuva Josephine Linc. Steelson ei ole koskaan jättänyt kaupunkia, eikä aio nytkään tehdä sitä. 
Rose Peckerbye, joka asuu oudon, hiljaisen ja puhumattoman poikansa kanssa. 
Keanu Burns, joka päinvastoin kuin muut, saapuu kaupunkiin tapaamaan Rosea, jonka luota on paennut joitakin vuosia sitten. 
 
Kirjan päähenkilöt ovat vähäosaisia, tai vähintäänkin onnettomia. Rosea kuvataan näin:

Tällaiseksi hän tuntee itsensä: nuori kolmikymmenvuotias nainen, makaa maassa, ei enää nouse tai jos nousee niin vain vaivoin, elää niukkaa elämää kuin jokin ihmisraasu jota ahdistavat joka suunnasta tukahduttavat voimat... 

Kirjan tarinassa Rosen poika katoaa, ja poika yhdistää teoksen henkilöitä, sillä vanha rouva näkee ja huomaa pojan, mutta ei saa tätä kiinni. Joku outo tyyppi kävelee pojan kanssa, meinaa tappaa, mutta ei kuitenkaan. Tietämättömänä katujen uhista Keanu löytää pojan ja palauttaa tämän Roselle. Hetken elämä näyttää hyvältä näiden hylättyjenkin keskuudessa.
 
Myös Rose ja vanha rouva melkein kohtaavat toisensa, sillä etsiessään poikaansa Rose istuu stadionilla sinne paenneen vanhan rouvan vieressä.
 
Josephine Linc. Steelson on teoksen mieleenpainuvin hahmo, muut jäävät hieman heikoiksi hahmoiksi:
 
Näillä ihmisillä ei ole mitään, he ovat menettäneet kaiken, he harhailevat kuin kadotukseen tuomitut. Nähdessäni heidän toivottomat katseensa tulen ajatelleeksi, että minulla oli onnea koska elämäni on jo takanapäin.
 
Ihmiset harhailevat, risteävät ja jatkavat elämäänsä eteenpäin kaupungissa, jossa alligaattorit ja pahikset uhkaavat. Suurin osa mottiin jääneistä on mustia, kuten kirjan sankaritkin. Josephine Linc. Steelson muistaa orjuuden ajan, ja miettii, että aika ei ole paljon vaikuttanut: mustat kärsivät vieläkin.
 
Tästä kirjasta jäi todellinen maailmanlopun hehku leijumaan pitkäksi aikaa. Ei ehkä parasta lomalukemista... Sopii sellaiselle lukijalle, joka pitää lyhyistä pyyhkäisyistä eri henkilöhahmojen elämiin.  

***********


 
Vendela Vida: Rakastavat
2012, Schildts & Söderströms
alkuperäinen teos: The Lovers 2010
suomentanut Mirjam Ilvas
209 sivua

Rakastavat odotti luettavien kirjojen pinossa myös aika pitkään, ja koska kirja oli odottanut niin kauan pinossa, en viitsinyt olla lukematta kirjaa loppuun asti, vaikka aika nopeasti tätä kirjaa lukiessa ymmärsin, että kirja ei ole minun juttuni.
 
Kirjan alku oli lupaava: amerikkalainen leskeksi jäänyt Yvonne matkustaa yksin Turkkiin, jossa on viettänyt miehensä kanssa aikaa häämatkallaan aikoinaan. Yvonne haluaa miehensä kuoleman jälkeen koota itseään ja ajattelee, että Turkki, jossa rakkaus syntyi ja voi hyvin, olisi hyvä paikka siihen.
 
Yvonne on vuokrannut Turkista talon, jossa asuu ja odottelee perhettään: poikaansa ja tytärtään, jotka tulevat hieman myöhemmin Turkkiin myös. Odotellessaan Yvonne kiertää Turkin maisemissa, kävelee vanhoilla tutuilla seuduilla: niiden hotellien ja ravintoloiden pihoilla, joilla Yvonne ja hänen miehensä viettivät aikaa matkallaan. Yvonne tutustuu paikallisiin ja turisteihin, joiden molempien seurassa viettää aikaansa ja selvittää mennyttään. Erityisen tärkeäksi Yvonnelle käy nuori poika, joka sukeltaa ja myy simpukoita rannalla. Pojalle kuitenkin tapahtuu kauheita, ja Yvonne tuntee isoa syyllisyyttä tilanteesta.
 
Tarina on eheytymistarina suuren menetyksen jäljiltä. Kirja on hidas, ja sopisi varmaan sellaiselle, joka haluaa haahuilla perhesuhteiden kiemuroissa.
 
Hän oli matkustanut Turkkiin löytääkseen uudelleen jotain mitä hänellä oli ollut Peterin kanssa vuosikausia sitten - ja epäonnistuttuaan siinä hän oli ystävystynyt pojan kanssa. Ja nyt poika oli poissa, ja taas Yvonne etsi jälkeä jostakusta jonka oli kadottanut. Oliko hän koskaan ollut yhtä kadoksissa itseltään?

 
 
Aloitan tulevan uuden vuoden kunniaksi tällaiset lyhyemmät kirjakoosteet niistä kirjoista, jotka eivät varsinaisesti ole sykähdyttäneet minua lukijana, mutta jotka olen syystä tai toisesta kahlannut loppuun asti, sillä ainakin maininnan ja pari sanaa nämäkin kirjat ovat ansainneet.

torstai 27. joulukuuta 2012

Vuoden 2012 haasteet: kotimainen kirjallisuus


Sonjan kirjablogissa on ollut vuoden 2012 haaste, jossa kotimaista kirjallisuutta järjestellään eri kategorioihin. Luen aika paljon kotimaista kirjallisuutta, joten listaan tähän vuonna 2012 lukemani kotimaiset kirjat: 







Alakategoriat ovat:


Kotimaisten naiskirjailijoiden teokset 2000-luvulla*

yhteensä 22 kirjaa:

+ Paula Havaste: Yhden toivon tie (2012)
+ Annakaisa Iivari: Juhannus italialaiseen tapaan (2010)
+ Terttu Lensu: Mummo vastaa muu maailma (2011)
+ Anja Snellman: Ivana B. (2012)
+ Raija-Sinikka Rantala: Miekkatanssi (2012)
+ Eeva Rohas: Syvä pää (2012)
+ Maria Peura: Valon reunalla (2005)
+ Katja Kettu: Hitsaaja (2008)
+ Marjaana Aumasto: Kuin isä poikaansa (2012)
+ Seija Vilén: Pohjan akka (2012)
+ Veera Vaahtera: Onnellisesti eksyksissä (2012)
+ Eve Hietamies: Tarhapäivä (2012)
+ Jaana Taponen: Stockan herkku (2012); Väärä varustus; Lalalandia
+ Sinikka Nopola: Matkustan melko harvoin... (2012)
+ Virpi Hämeen-Anttila: Taperinvärinen (2012)
+ Katja Kaukonen: Vihkivedet (2012)
+ Taina Latvala (2012)
+ Sanna Eeva: Olot (2012)
+ Riikka Ala-Harja: Maihinnousu (2012)
+ Kira Poutanen: Rakkautta borealis (2012)
+ Pirjo Hassinen: Popula (2012)
+ Riikka Pulkkinen: Vieras (2012)



Kotimaisten mieskirjailijoiden teokset 2000-luvulla*


yhteensä 10 kirjaa:

+ Tuomas Kyrö: Mielensäpahoittaja ja ruskeakastike (2012)
+ Turkka Hautala: Kansalliskirja (2012)
+ Joel Haahtela: Naiset katsovat vastavaloon (2000)
+ Joel Haahtela: Elena (2003)
+ Joel Haahtela: Traumbach (2012)
+ Petri Tamminen: Rikosromaani (2012)
+ Sami Hilvo: Rouva S. (2012)
+ Jari Järvelä: Parempi maailma (2012)
+ reidar Palmgren: Sudenmarja (2012)
+ Saeed Warsame & Esa Salminen: Mohammed, suomalainen (2012)


Kotimaisten naiskirjailijoiden teokset ennen 2000-lukua**

1 kirja:

+ Veronica Pimenoff: Maa ilman vettä (1999)


Kotimaisten mieskirjailijoiden teokset ennen 2000-lukua**


Jännityskirjallisuus

yhteensä 2 kirjaa:

+ Paulus Maasalo: Elinehto (2012)
+ Vera Vala: Kuolema sypressin varjossa (2012)

- Fantasia- ja scifi-kirjallisuus


- Klassikot





Kotimaisten esikoiskirjailijoiden teokset ***


yhteensä 4 kirjaa: 

+ Venla Hiidensalo: Mediahuora (2012)
+ Maarit Turtiainen: Punainen paasto (2012)
+ Petja Lähde: Poika (2012)
+ Karoliina Timonen: Aika mennyt palaa (2012)


Lastenkirjallisuus


yhteensä 2 kirjaa (varmasti oikeasti paljon enemmän, mutta en sitten taida postata kaikista lastenkirjoista:

+ Sanna Pellicioni: Onni-poika saa uuden ystävän (2012)
+ Tiina Nopola & Mervi Lindman: Siiri ja lumimies (2012)


Nuortenkirjallisuus

yhteensä 1 kirja 

+ Terhi Rannela: Yhden promillen juttuja (2012)

Sarjakuvakirjallisuus




yhteensä 1 kirja:

+ Hanna Koljonen: Syliinvaellus Intiaan (2011)


Tietokirjallisuus


yhteensä 8 kirjaa: 

+ Liisa Karvinen: Riisiä tiskin alta (2012)
Kortesuo, Katleena & Kurvinen Jaakko: Blogimarkkinointi (2011)
+ Pirkko Pitkänen: Kulttuurien kohtaamisia arjessa (2011)
+ Suvi Tirkkonen: Himoitse, leiki ja rakasta! (2011)
+ Tero Tähtinen: Katmandun unet (2011)
+ Näköalapaikka - kertomuksia Pihlajamäestä (2011)
+ Timo Parvela &Jari Sinkkonen: Kouluun! Ekaluokkalaisen vanhemmille (2011)
+ Maarit Korhonen: Koulun vika? (2012)


Kotimaiset elämäkerrat



Novellikokoelmat


yhteensä 6 kirjaa: 

+ Leena Rantanen: Puolen tunnin loma (2008)
+ Maarit Verronen: Vanhat kuviot (2012)
+ Tuuve Aro: Himokone (2012)
+ Eeva Rohas: Keltaiset tyypit (2010)
+ Sari Malkamäki: Viisas vaimo (2011)
+ Anna Tommola: Seitsemäs käsiala (2011)


Eräkirjallisuus


Runokokoelmat


yhteensä 2 kirjaa: 

+ Markus Leikola: Naamakirja (2012)
+ Heli Slunga: Orjan kirja (2012)


Suomi ja sodat

yhteensä 2 kirjaa: 

+ Maritta Lintunen: Sydänraja (2012)
+ Jenni Linturi: Isänmaan tähden (2011)


Suomalaiset maailmalla

 yhteensä 6 kirjaa:

+ Maria Rocher: Enchanté - hauska rakastua! (2012)
+ Johanna Hulkko: Säkeitä Pietarista (2009)
+ Lea Edwards: Juonittelevien jumalten kaupunki (2012)
Tiina Laitila Kälvemark: Kadonnut ranta (2012)
+ Satu Rommi: Moottoripyörällä Himalajalle (2012)
+ Hassan Blasim: Vapaudenaukion mielipuoli (2012)

Palkitut kotimaiset kirjat ja kirjailijat

Kotimaisten nais- ja mieskirjailijoiden teokset, jotka on painettu 2000-luvun puolella.
** Kotimaisten nais- ja mieskirjailijoiden teokset, jotka on painettu ennen 2000-lukua.
*** Kirjailijoilla, joilta on ilmestynyt vasta yksi (1) teos eli vain se esikoisromaani, voi valloittaa tätä kategoriaa. Näin tulee tutustuttua uusiin kirjailijalupauksiin.



Lukuvuosi alkaa olla kutakuinkin lopuillaan, joten saldon voi tässä vaiheessa tarkistaa: 

yhteensä 67 kotimaista kirjaa tämän vuoden aikana olen lukenut. Täysin tyhjiä alakategorioita löytyy, ja vaikka ensi vuonna varmaan moneen löytyykin täytettä, en lupaa lukea edelleenkään yhtään eräkirjallisuutta. Eniten taas luen nykynaiskirjailijoita, mikä ei oikeastaan yllätä minua yhtään. Aika paljon olen opiskeluaikoinani lukenut kotimaista kirjallisuutta ajalta ennen 2000-lukua, joten en yhtään lupaa parantaa lukemistani vanhojen kirjojen suhteen. Klassikotkin olen lukenut samasta syystä, joten niitä en oikeastaan ole kiinnostunut lukemaan uudelleen. 

Tämä oli mielenkiintoinen lukuhaaste, koska se profiloi lukijakuvaa aika tarkasti, ja oikeasti. 

Ensi vuodeksi tietysti voi pitää haastetta yllä, ja yrittää yltää yli 67 luetun kirjan. 




keskiviikko 26. joulukuuta 2012

Joulu: levon ja lukemisen aikaa?
















Jouluna on levätty, avattu lahjoja, syöty, levätty, leikitty,
pelattu, katseltu laatuleffoja, levätty, syöty, 
syöty, levätty ja luettu. 

No, osin joo, ainakin levätty. 

Suurimmat saavutukset fyysisesti: 
luistelu joulupäivän iltana, 
jään auraaminen ensin
 ja jouluaaton paniikkimatka aamulla kauppaan (tiskiaine!) ja aura-autojen väistely. 

Suurimmat kulttuuriset elämykset: 
Kirjava huntu -leffa neloselta joulupäivän iltana ja Leijapoika (hieman alusta, pikkaisen enemmän lopusta) joku päivä jouluna. 

Pisimmät lukuhetket: 
Kuvissa vilahtava kirja loppuun puolivälistä.

Lisäksi monta tuntia monopolia, 
koottuja lego friendsejä 
ja muutamia nukuttuja päiväunia. 

Ei niin paljon syötyjä eikä juotuja juttuja, 
aina ei pysy terveenä,
meillä harvemmin lomalla.

Kaikkein eniten: 
paljon paljon paljon 
lunta. 

Ja yksi loukkaantunut orava, 
joka muisteli, että meidän pihassa on 
puoli metriä kinosta. 
Fyysisiin suoritteisiin lisätään 
vielä 
yksi putsattu terassi.