MARI A:N KIRJABLOGI

Kirjablogissani kirjoitan lukukokemuksistani, lukemistani kirjoista ja niistä kirjoista, jotka haluaisin lukea. Välillä myös kirjoitan ja kuvaan jotain muuta elämästäni.

Viestit kulkevat osoitteeseen mariankirjablogi@yahoo.fi

maanantai 3. kesäkuuta 2013

Grégoire Delacourt: Onnen koukkuja

Onnen koukkuja

Grégoire Delacourtin Onnen koukkuja on odottanut lukemistaan kirjahyllyssäni jo isohkon tovin. Kokonsa puolesta (163 sivua) kirja kertoi olevansa pieni välipala jonkun suuremman välissä. Tähän hetkeen, kun yritän saada itseni kesälomavauhtiin, tämä kirja sopikin hyvin. Luin sitä kentän reunalla, ilta-auringon paisteessa omalla terassilla, valvoessani pienempien leikkejä pihalla. Vaikka tässä kirjassa luvataan olevan jotain tietoutta onnesta, en oikeastaan kirjan luettuanikaan voi pitää kirjaa kovin syvällisenä teoksena. Fillosofiana tässä on kutakuinkin se, että olipa elämä kuinka epätäydellistä tahansa (siis jos 18 miljoonaa puuttuu tililtä), pienet asiat elämässä tekevät siitä paremman kuin rahalla ostettu materia. Sanoisin, että tällaisena täydellisenä aurinkoisena kesäpäivänä kirjaan ja sen asiaan on helppo uskoa. 

Kirjassa keski-ikäinen lankakauppias Jocelyne voittaa 18 miljoonaa euroa, mutta ei uskalla kertoa miehelleen asiasta, koska pelkää jotain tapahtuvaksi. Miehellä onkin paljon suoremmat haaveet, jotka tekisivät hänet onnelliseksi ja jotka ovat materialistisia. Jocelyne kuitenkin jahkailee: ostaako listansa tavarat, vai onko onni jotain muuta? Kirjassa mietitään myös sattumuksia: miten Jocelyne onkin sattunut löytämään miehen nimeltä Jocelyn, miten hän sattuukin voittamaan lotossa, jota ei edes aio pelata, miten hän sattuukin saamaan käsityökaupan ja miten sattuukin niin, että hänen käsityöbloginsa kiinnostaa niin monia. 

Kirja on toki ennalta-arvattava ja myös kovin kepoinen luettava, mutta minusta se  on keskinkertaisuutta astetta paremman puolella. Kirjan käännösoikeudet on myyty 20 maahan, joten kyllähän tämä kirja saattaa monia miellyttääkin. 

Kirjaa on luettu kotimaisissa kirjablogeissa, ja osa on siitä pitänyt: Sanna ja Laura; osa taas pitänyt hieman vähemmän: Hanna ja Katja. Minun lukukokemukseni on jossain tuossa välissä: minusta tätä kirjaa oli mukava lukea, kirjassa ei oikeastaan mikään ärsyttänyt ja taidan olla niin pökerryksissä parin päivän auringossa paistattelusta, etten joka tapauksessa osaisi mistään kirjasta sanoa, että olipa huono lukukokemus. 

Kirjan lainauksena kohta, joka kolahti:

Elämä käytetään kodin täyttämiseen - ja kun se on täynnä, rikotaan esineitä, jotta päästään korvaamaan ne uusilla, jotta seuraavanakin päivänä olisi jotain tekemistä. Jopa oma parisuhde rikotaan, jotta voidaan ruveta puuhaamaan toista suhdetta, toista tulevaisuutta, toista kotia. 
Toista elämää, jota ruveta täyttämään

Huomenna voin täyttää taas elämääni. Mutta jollain muulla kuin esineillä. Toivon mukaan auringolla, iloisilla lapsilla, hymyillä ja jäätelöllä. 

Grégoire Delacourt: Onnen koukkuja
2013, WSOY
La liste des mes envies (2012)
suomentanut Leena Leinonen
163 sivua

Kirjan lukemiseen minut innoitti "kirjan nimessä sana" -haaste: 

1. Kirja, jonka nimi on alla (alhaalla) tai yllä (ylhäällä). 
-> Virpi Hämeen-Anttila: Toisen taivaan alla
-> Kjell Westö: Leijat Helsingin yllä

2. Kirja, jonka nimessä on jotain, mitä voit löytää keittiöstä.
-> Satu Taskinen: Täydellinen paisti
-> Marsha Mehran: Ruusuvettä ja lammaspataa

3. Kirja, jonka nimessä on joku juhla.
-> Lionel Shriver: Syntymäpäivän jälkeen
-> Tove Jansson: Vaarallinen juhannus

4. Kirja, jonka nimessä on tuli.
-> Johannes Linnakoski: Laulu tulipunaisesta kukasta.
-> Sirpa Kähkönen: Jään ja tulen kevät

5. Kirja, jonka nimessä on tunne.
-> Katherine Pancol: Central Parkin oravat ovat surullisia maanantaisin
-> Grégoire Delacourt: Onnen koukkuja

6. Kirja, jonka nimessä on kadonnut tai löydetty.
-> Xinran: Kiinan kadotetut tyttäret
-> Hisham Matar: Erään katoamisen anatomia

6 kommenttia:

  1. Jäin oikein miettimään, että miksi ärsyynnyin tästä niin... Sitten huomasin, että minulla on kuin ranskalaiskaava: olen pitänyt joka toisesta lukemastani ranskalaisesta, joka toisesta en. Tämän osaksi tuli sitten olla se, josta en pitänyt. :D Nyt lukulistalla olisi Pancolia ja Foenkinosta. Täytyy miettiä, kummasta aion pitää. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tässäpä teoria =)

      Mie olen pääsääntöisesti pitänyt ranskalaisista, vaikka tätä kirjaa lukiessani ei tullutkaan mieleen kovin vahvasti, että tässä luen r a n s k a l a i s t a kirjaa. En tiedä miksi, ehkä tässä kuitenkin oli yleismaailmallinen näkemys siitä, tuoko raha vai rakkaus onnea. Mä luen Pancolia just nyt, tykkään että on ihan ok, mutta ei niin järisyttävä kuin ykkösosa.

      Poista
  2. Tämä oli niin hyvä! Melkein kuvittelin itsekin olevani lottovoittaja tämän luettuani :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jostain syystä mä kanssa tein listaa omista ostoksistani. Ja täytyy sanoa, että Fersku oli listalla jo.

      Poista
  3. Yhdyn edelliseen kehujaan...tämä oli niin hyvä, oikea sokerimurunen ja päähenkilö oli todella symppis ihminen.

    VastaaPoista
  4. Minä yllätyksekseni tykästyin tähän kovasti! Ehkä tällainen kepeähkö ja ei-niin-syvällinen oli sitten tarpeen tässä välissä. Minusta on kiva, että joskus kirjat nostavat esiin niitä vanhoja teemoja ja sanomia siitä, kuinka raha ei tuo onnea. Joojoo, kaikki sen tietävät - mutta kun tätä nykymenoa katselee, niin tuntuu, ettei kukaan sittenkään tiedä mitään ;)

    VastaaPoista