MARI A:N KIRJABLOGI

Kirjablogissani kirjoitan lukukokemuksistani, lukemistani kirjoista ja niistä kirjoista, jotka haluaisin lukea. Välillä myös kirjoitan ja kuvaan jotain muuta elämästäni.

Viestit kulkevat osoitteeseen mariankirjablogi@yahoo.fi

sunnuntai 18. tammikuuta 2015

Riitta Jalonen: Hyvää yötä Irma Noora

Innostuin lukemaan Riitta Jalosen kirjoja Kuka sinut omistaa (2013, Tammi) -teoksen myötä. Hula-hula (2002, Tammi) ja Kuvittele itsellesi mies (2005, Tammi) tulivat luetuiksi viime syksynä (linkki), samoin kuin kirja Yö on oranssi häkki (2000, Tammi). Jäljellä Jalosen kirjapinosta oli enää Hyvää yötä Irma Noora (2010, Tammi), jonka nyt päätin lukaista ennen kevään uutuuskirjojen vyöryä. 

Kirjasta jäi hieman ontto olo, sillä kuten Hanna kirjoittaa kirjablogissaan: minultakin jäi kirjasta paljon ymmärtämättä. Oikeataan on helpotus, että joku toinen kirjoittaa samoin, ettei tässä tarvitse miettiä, että onko tullut pisteeseen, jossa ei enää ymmärrä lukemaansa. 

Sain kirjasta irti sen, että Noora (yhdellä oolla, niin kuin Ibsenillä) on eroamassa miehestään, jollla on suhde Lontoossa asuvan naisen kanssa. Sen, että Nooralla on ollut traumaattinen kokemus, jota hän ei pysty kohtaamaan ja sen, että Nooran täti Rebekka kuolee ja Nooran äiti on kuollut jo aiemmin. Ja vielä senkin, että Noora on töissä koulussa, mutta ei nyt kuitenkaan ole töissä koulussa. 

Kirjan teema on ihmisten menettäminen:

Aion pian sanoa hänelle että edessämme on ensimmäinen ja viimeinen yö yhdessä, samalla kertaa molemmat. Siltä tulisi tuntumaan kunnes tottuisi ja oppisi ettei kaikkea hyvää tarvitse kadottaa, että tämä jää. 

Huh! Melkoinen soppa tarinaa, josta oli ripoteltu osasia eri lukuihin, joiden alussa oli kuvattuna tavaroita (, jotka löytyivät tädin jäämistöstä). Tarinassa oli myös mystisiä aineksia, mutta kaikki alkoi hajota päässäni niin pahasti, että en päässyt mukaan niiden merkitykseen. 

Kamalaa jättää joku kirja näin, että jää tunne, että ei ole tajunnut oikeastaan mitään lukemastaan. Selasin kirjan vielä uudestaan läpi, mutta nuo edelliset seikat sieltä edelleenkin pistivät silmiini. Suosittelen Riitta Jalosen muita kirjoja tätä teosta enemmän, ja aion itse vielä jossain vaiheessa lukea Todistaja Brigitin talossa -teoksen, koska sitä on minulle kehuttu. 

MarikaOksa on myös kirjoittanut blogisaan kirjastaan. 

Riitta Jalonen: Hyvää yötä Irma Noora
2010, Tammi
156 sivua

Luin kirjan, koska se on lojunut kirjahyllyssäni ja tänä vuonna haastan itseni lukemaan kirjoja omasta kirjahyllystäni - apuna tässä haasteessa on I spy -lukuhaaste, jonka kohtaan "etunimi kirjan nimessä" Hyvää yötä Irma Noora sijoittuu. Lisää luvassa!



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti